Elina Hakko
Olen koko ikäni pohtinut ”mikä minusta isona tulee?”. Aina on ollut päivänselvää, että vahvuuteni ovat kädentaidot.
Koulutusta löytyy niin floristiikan, puu-ja metallisepän, kuin nyt myös nahka-alan puolelta.
Kukkasten kanssa työskentelinkin pisimpään, yli kymmenen vuotta. Pakko se oli lopulta myöntää, työ oli lähinnä tuttua ja turvallista, joten siirryin uusiin seikkailuihin puu-ja metallisepän/artesaanin opinnoissa. Sieltäkään en löytänyt kotia itselleni, materiaali oli erittäin mielenkiintoinen, muttei sekään tuntunut omalta.
Innostus nahkaan lähti oman hevoseni varustetarpeista ja rohkeasta päätöksestä yhdistää rakas harrastus ja työt.
Hevoset ovat tavalla tai toisella olleet lähinnä sydäntäni koko ikäni. Olen touhunnut niin pienissä kuin suurissa ratsastuskouluissa ja myöhemmin pienissä ja suurissa yksityistalleissa. Kuten arvata saattaa, on matkan varrella tullut vastaan varustetta sun toista, hyviä ja huonoja.
Kun vihdoin jo lapsuudenaikainen haave toteutui ja ostin oman hevosen, kärjistyi hyvien ja istuvien varusteiden tarve. Miten voi olla mahdollista, että niin normaalin näköiselle suomenhevoselle ei MIKÄÄN ”tehdasvaruste” istu hyvin? Pää on kuin jättimäisellä työhevosella. Jalkojen nivelet samoin, mutta sääret lyhyet kuin ponilla. Selkä on enemmän kuin haasteellinen satulaa ajatellen ja silloin myös istuvan vyön merkitys korostuu. Tuhlattuani pienen omaisuuden valmisvarusteisiin, joista en yhdistelemällä ja tuunaamisellakaan saanut hyvää ja käytännöllistä, aloin harkitsemaan muita vaihtoehtoja.
Oivallus syttyi vähän myöhemmin: Pystyisinkö tekemään hevoselleni itse varusteet? Kuitenkaan en hyväksy hevoselleni ”harrasteväkerryksiä”, joten tuumasta toimeen! Otin ja lähdin opiskelemaan nahka-alan ihmemaailmaa Ypäjälle. Koulussa opin, että ”tieto lisää tuskaa”, hevosten varusteet eivät olekkaan niin yksinkertainen juttu. Mutta mitä kimurantimmalta aiheet tuntuivat sitä enemmän hullaannuin tähän alaan. Vaikka alkujaan lähdin kouluttautumaan alalle mielessä lähinnä oman hevosen hyvinvointi, alkoi nahka materiaalina tuntumaan vihdoin omalta ja aloin innostumaan ajatuksesta jäädä tälle tielle.
Ja näin vihdoin löysin jotain, mihin haluan panostaa täysillä – hevosten varusteet. Valmistuin ypäjältä hevosenhoitajaksi/hevosvarustevalmistajaksi.
Mikä parasta- kun oppii tekemään haastellisia hevosvarusteita, pystyy käyttämään samoja tekniikoita myös niin kovin monessa muussa nahkatyöskentelyssä.
Entisistä ammateista on tässä suhteessa myös paljon hyötyä, koulutukset eri käsityöaloilta ovat antaneet minulle paljon – ennen kaikkea luovuutta. Nahka on minulle materiaalina parhain jota työstää kaikkeen, mitä mielukuvitukseni minulle tarjoaa, ja se on laaja!
Joten ideoidaan yhdessä, liittyi se hevosiin, muihin eläimiin, tai siihen tärkeimpään – Sinuun itseesi ja luodaan jotain, jolla on arvoa nyt ja tulevaisuudessa!
-Elina
